torstai 2. joulukuuta 2010

MIELEN VOIMA

   Käsityskykyni mukaan täällä aika-paikka tilassa mielellä on suurin voima. Mieli synnyttää ajatuksen, joka johtaa tekoihin. Joskus teot ( myös kirjoittaminen ja puhuminen) ovat hyökkääviä, joskus puolustavia, harvemmin täysin neutraaleja.
  Sanonta, että on niin monta mieltä kuin miestäkin, pitää paikkansa. Kaikilla meillä on oma mieli ja projisoimalla sen avulla muodostamme jokainen oman maailmamme. On selvää, että en voi olla kaikille "mieliksi" juuri sen takia. Viisaammat sanovat, että kun minua ärsyttää toisessa henkilössä jokin piirre, näen hänessä oman "pimeän", tiedostamattoman vikani.
 
  Henkiseltä kannalta katsottuna on olemassa vain yksi ISO mieli, josta oma mielemme luulee olevansa erossa. Kun yritän tarkastella mieltäni ja sen monimutkaisia kiemuroita, on minusta sekin jo edistystä kun osaan tarkkailla sitä. Jos se lähtee vaeltelemaan sopimattomiin kohteisiin ja sitä kautta tekoihin, voin pysäyttää sen eikä huonot teot toteudu.
  Ei tarkoita, etteikö mielikuvituksille ja unelmille olisi tilaa jos mieltään tarkkailee. On päinvastoin vaarallista jos mieli alkaa pyöriä liian pientä ympyrää jonkin vähäpätöisen asian ympärillä.
 Yksin kun oleilee tulee tällaisia asioita pähkäiltyä. Kun kirjoittelen ajatuksiani näkyvään muotoon, niillä ikäänkuin yritän "vahvistaa" omaa katsantokantaani. Teoriassa kaikki on helpompaa. Jos osaisin hallita täysin mieleni olisin tupakanpolton pystynyt jo lopettamaan.
 Siihen ei auttanut edes hypnoosi. Heräsin kesken hypnoosin ja hypnologi sanoi näkeväni aurassani shamanismia. Shamaanihan ei mielellään anna toisen johdatella itseään.

   Tiedotusvälineillä on suuri osuus ja vaikutus mieleemme. Usein se on vielä negatiiviseen suuntaan. Esim.uutislähetyksissä kuullaan pelkkiä negatiivisia asioita. Ikäänkuin maailmassa ei tapahtuisi mitään hyvää. Mitkään hyvät asiathan eivät ylitä edes uutiskynnystä.

   Yhdellä mielellä on iso voima. Kun monta mieltä yhtyy on kollektiivisuudella valtava voima. Valitettavasti se kollektiivisen voiman yhdentyminen usein johtaa pahoihin tekoihin. Historiasta näitä esimerkkejä löytyy ja lähinnä mieleen tulee Hitlerin hirmuteot. Hän ei tehnyt niitä yksin.

    Joskus luin ajatuksen huolettomuudesta. "Miksi olla huolissaan asioista, joille ei mitään mahda? Miksi siis olla niistä huolissaan?  - Miksi olla huolissaan asioista, joille jotakin voi tehdä?  Miksi siis niistäkään huolestua?   Itsekästäkö? Ei, käsittääkseni. Vaikka pidetään yleensä kovana ellei tunne sääliä ja ns.samaistu johonkin ikävään asiaan tai tapahtumaan mikä toiselle on käynyt. Mitä se auttaa?  Kun pyrin pitämään mieleni tasapainossa ja olemaan itseni kanssa "sinut", heijastan automaattisesti sitä ympäristööni( niinkuin tietenkin kaikki muutkin). Siinä on jo sitä mielen voimaa.
   Kaikilla meillä on oikeus omaan itseemme ja mieleemme. Olkaamme siis tasapainossa itsemme kanssa, positiivisesti ajatellen ja hyväksynnällä. Luovuttamalla pois negatiiviset tunteet ja muistot mielestämme.
  Armollista adventti aikaa kaikille meille!

2 kommenttia:

  1. Tarkkaan punnittua asiaa. On ihmisiä joille tämän eläminen on helppoa, he hallitsevat mielensä fyysisesti ja henkisesti. On ihmisiä, jotka ovat tunteellisempia, ja eivät pysty siihen. Silloin tarvitaan kokemus kipu ja aika toipua. Sensijaan kavahdan suuria kollektiivisia voimia. Kiitos tekstistä,yhdyn toivomukseesi. Ollaan armollisia niin itselle, kuin toisille.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä Aikatherinen kanssa siitä, että aina ei pysty hallitsemaan mieltään muuten kuin kivun ja ajan kautta. Kiitos, Shamani tekstistäsi, kosketti!

    VastaaPoista