tiistai 26. lokakuuta 2010

Aamu ajatuksia

  Tämä kirjoitus on lähinnä omien ajatusteni ja pohdintojeni ilmentämistä näkyvään muotoon. Ei ole tarkoitus mitenkään johdattaa ketään, eikä tuoda itseä esiin "omalla erinomaisuudellaan". Tämä on minun tieni, eikä tätä ole vielä kukaan kulkenut.Lukemalla erilaisia kirjoja olen oppinut miten vähän tiedän. Vaikka toisaalta kaikki tieto on meidän sisimmässämme, kun vain on aikaa hiljentyä ja kuunnella sitä. Tavallisessa kiireisessä "arkielämässä" ajattelemme usein egojemme kannalta asioita. Ego se on sellainen "veijari", joka luulee tietävänsä ja ratkaisevansa kaikki asiat. Se on ymmärrettävää, sillä elämmehän egojen maailmassa. Ego taistelee olemassaolostaan kaikin keinoin ja haluaa sanoa "viimeisen sanan". Egon tarkastelu tässä on se mielen osa, joka luulee olevansa erossa alkulähteestämme Jumalasta. Egon olemassa olo ja itsensä esiintuominen perustuu usein vertailuun. Ego pelkää "kuolemaansa", olemassaolonsa merkitsemättömuutta.
 Ajatukseni on, että kun egolla ei enää merkitystä, on ihminen valaistunut.
  Suuri Korkeampi Voima ei puutu egojen taisteluun. Se on kuitenkin valmis tulemaan auttamaan joka hetki kun vain väistän egoni syrjään ja nöyrryn. Nöyrtyminen ei tarkoita nöyristelyä ja ehkä antautuminen olisi paremmin kuvaava. Elämässäni on ollut vaikeuksia ( niinkuin varmaan kaikilla). Olen ns.lyönyt päätäni seinään pitkään, ennenkuin tajusin sen tekevän kipeää. Kaikella on tarkoituksensa "virheet" ovat vain oppiläksyjä.
  "Kauneutta lukuunottamatta koko menneisyytesi on mennyttä, eikä muuta ole jäljellä kuin siunaus." Edellinen lause on "Ihmeiden Oppikurssista". Olen muutaman vuoden kanslaisopiston ryhmässä sitä lukenut ja tutkinut.
Kirjalla ei ole kirjoittajanimeä koska se on "kanavoitu" ja vastaanottajat eivät halunneet nimeään teokseen.
 Vaikka kirjaa lukemalla ei tiedon lähteestä voi erehtyä, se ei kuitenkaan ole Raamatun kaltainen. Se paremminkin hyvinkin käytännönläheinen eikä aseta Kristinuskoa etusijalle. Paremminkin oikoo virheellisiä käsityksiä ja syyllisyydentunteita. Siinä on myös itämaista viisautta, eikä sanoma ole niinkuin uskonnoissa, että on vain yksi ainoa oikea tie, joka toteaisi muiden olevan vääriä.
  Lainauksia kirjasta: Mikään Vihan muoto ei ole muuta, kuin yritys saada joku tuntemaan syylliseksi..
 "Varo kiusausta nähdä itsesi epäoikeudenmukaisesti kohdeltuna".
    On olemassa pieni kirjanen, jossa on kysymyksiä Ihmeiden Oppikurssista. Esim.Liittyykö Kurssi johonkin kirkkoon tai uskontoon?  Vastaus: Ei. Kurssi on pelkästään kirjasarja. Se ei ole minkään uskonnon tai uskonlahkon julkaisu.
  Noh, tässähän näitä aamumietteitä tuli näkyvään muotoon.
   Juuri tänään elän vain yhden päivän enkä yritä ratkaista heti koko elämäni ongelmaa.
 

perjantai 15. lokakuuta 2010

Edelleen miettimisiä

Monikin asia mietityttää, niinkuin varmaan kaikkia muitakin.Tumpelo kun olen tämän laitteen käytössä, niin sitkeästi yrittämällä ja ystävien avustuksella kirjoitan taas tässä. Kiitos TT ja Anna Y. Ensimmäisen kirjoitukseni kirjoitin tähän blogiin ja se onnistui. Sunnuntaina ja maanantaina kirjoitin uudet juttuni ja oli tarkoitus saada ne samaan blogiin. Mestari kun olen sähläämisessä, onnistuin muodostamaan niistä omat eri bloginsa.Ne löytyvät samanisuutta.blogspot.com
                     sekä; shamani-sunnuntaimietteit.blogspot.com   jos jotakin kiinnostaa lukea.
   Mietinnän aiheena on mm. uskonto ja kirkko. E-kontaktiin liityttäessä kysytään uskontoa. Useimmilla näyttää olevan evankel.lutherilainen, niinkuin itselläkin. Kuinka moni meistä tietää, mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Aikoinaan kirkolla oli hirmuvalta. Luther kyllä teki suuren työn "uskonpuhdistuksellaan". Katekismuksen ensimmäinen käsky: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia. Mielestäni se on ok. Selitysosan lausetta:Meidän tulee yli kaiken peljätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua yksin häneen, en tajua. Kaksi vastakkaista tunnetilaa PELKO ja RAKKAUS. Ei voi rakastaa jos pelkää. Ei Jumalassa ole mitään pelättävää.
 Yksi päivän puheenaiheesta on kirkkoon kuulumienen tai siitä eroaminen. Mielestäni se on jokaisen oma asia. Joillekin on kirkossa olo se hiljentymisen hetki, jota tarvitsemme. Hiljentymisen voi kyllä mielestäni tehdä missä vain. Tarvii vain olla sopiva paikka hiljentymiselle. Kotonakin voi jonkun tietyn paikan hiljentymiselle ja tuntea olevansa yhteydessä alkulähteeseemme Jumalaan. Usein mieleeni tulee kansakoulussa opittu laulu "Paimenpoika", joka alkaa:Jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini... ja jatkuu: Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täälläkin palvella Jumalaa. Itselläni ei henkilökohtaisesti ole kirkkoa vastaan. En kyllä erikoisemmin puollakaan sitä. Minulla on oma käsitykseni asioista ja yritän hyväksyä kaikki ihmiset samanarvoisina.
   Kaikki tarvittava tieto on meillä sisimmässämme ja tietoisuus tulee tarvittaessa. N.6 vuotta sitten olin matkalla Helsinkiin. Ennen Lahtea minulle tuli tuntemus, että on soitettava siskolleni, joka asuu Lahden liepeillä. Soitin ja hän kertoi miehensä olevan sairaalassa huonossa kunnossa. Poikkesin tapaamaan potilasta ja ilahtui suuresti. Olimme aina olleet hyviä ystäviä. Lyhyen sairauden murtamana hän siirtyi aika nopeasti henkimaailmaan. Viimeisen viikon olin päivittäin hänen luonaan. Kirkko hautajaisissa olin yhtenä kantajana.Minulla oli jo kirkossa epätavallinen tunne. Seuraavana päivänä olin Kouvolassa meedio tapahtumassa. Sain meedion välityksellä häneltä viestin omaisille vietäväksi. Yksityiskohtia viestistä ei ole tarpeelista selittää tässä. Olen myös aikaisemmin äidiltäni pari hyvää viestiä saanut.
 Tässä ei ole tarkoitus omia uskomuksiani ja ajatuksiani kenellekään tyrkyttää. Ne ovat omia näkemyksiäni ja projisointejani.
  Ei elämän tarvi kuitenkaan olla otsa rypyssä kulkemista. Huumori ja hyvä mieli kuuluvat elämään. Pienistä asioista elämänilot muodostuvat, kunhan vain huomaamme ne.
  Kaikille meille hyviä syksyisiä päiviä.
  Näitä pohdiskeli shamani