tiistai 15. marraskuuta 2011

Minkä taakseen jättää...

    Joskus tulee mieleen vanhoja sanontoja ja sananlaskuja, sekä niiden erilaisia väänneltyjä versioita. Omalla kohdallani sanonnan; "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" voisi kirjoittaa muotoon: Minkä korvantaakseen jättää, sen simän edestään löytää.

   Tämä sanonta toteutui kohdallani ihan konkreettisesti v.2000 talvella. Olin jossakin törmäyksessä saanut avohaavan silmäkulmaani kulmakarvojen tienoille. Pyyhkäisin siihen jotakin voidetta "pesemättömillä" käsillä. Nyt jälkeenpäin tiedän, että siinä vaiheessa jokin vahva bakteeri pääsi muhimaan haavaan.
   Vajaan viikon kuluttua iltapäivällä kotona ollessani alkoi yht´äkkiä paleltamaan kun kuume alkoi nousemaan. Se nousi parissa tunnissa lähelle 40 astetta. Soitin siskolleni, joka hetken kuluttua lähti kuskaamaan terveyskeskukseen. Siinä vaiheessa alkoi myös silmä "muurautua" umpeen.
   
   Terveyskeskuksessa huomasivat tilanteen vakavuuden ja lähettivät ambulanssin viemään minut Helsinkiin ( HYKS). Ambulanssissa olivat antaneet ensiapua antibiootin muodossa. Itse en matkasta muista mitään, sillä korkea kuume oli vienyt tajun.
   Toinen puoli päästä turvonnut lähes puolikkaan jalkapallon muotoon ja kokoon. Silmän paikalla vain ohut viiru näkyvissä. Voimakas oli bakteeri.

   HYKS:ssa antoivat antibiootteja suoraan suoneen ja lisäksi suun kautta. Kahden vuorokauden kuluttua, kahden hoitajan puutikkujen avustuksella saivat sen verran aukaistua simääni, että lääkäri pystyi toteamaan näkökyvyn säilyneen. Se oli minulle suuri helpotus ja kiitollisuuden aihe.
  Kolmen viikon aikana sairaalassa oli turvotus laskenut melkein kokonaan. Valtavan turvotuksen seurauksena oli kuitenkin muodostunut tosi paljon "kuollutta" kudosta, joka "raavittiin" pois.
   Sen seurauksena oikeasta silmäluomesta ei ollut mitään jäljellä. Oli hassu tunne kun ylöspäin katsellessani katsoin suoraan ison reiän läpi luomestani. Voisin kai sanoa silloin olleeni avarakatseinen.

   Taitavat kirurgit korvani takaa ihoa ja tekivät siitä minulle uuden silmäluomen ihosiirrolla. Tosi taitavaa työtä, sillä silmäripsetkin kasvoivat uudelleen.
   Ainoa vaurio, mikä siitä jäi, oli luomen liikuttaja lihaksen vioittuminen. Oikea silmäni on normaalioloissa avonaisempi kuin vasen. Joskus väsyneessä olotilassa siellä tuntuu olevan ikäänkuin hiekkaa. Se johtuu siitä, että luomi ei kunnolla "voitele" silmämunaa. Tärkeintä minulle on näkökyvyn säilyminen.
   Kumpa osaisin oikein käyttää "näkökykyäni" ja nähdä elämässä asioiden hyvät puolet!
Huumori ja positiivisuus ovat auttavia ja kannattavia asioita elämässä.

   Sanonoista vielä, että usein negatiivisessa mielessä sanotaan:"Pannaan korvan taakse". Niin se sanoi entinen poikakin, kun tyttö ei seksiin suostunut.

    Kaikkihan eri tavalla tulkitsemme sanonnat. Joku voi pitää perverssinä kun sanotaan:"Menen panemaan murua rinnan alle".

    Elämässä kannattaa jättää taakseen hyviä asioita. Kyllä ne sieltä jossakin vaiheessa eteen tulevat.

3 kommenttia:

  1. Olipa onni onnettomuudessa että sait apuja ajoissa! Itse onnettomuuden vuoksi näön hetkeksi menettäneenä muistan kauhun jota sokeutuminen ja avuttomuus kivun lisäksi aiheuttivat. Ja sitten sen onnentunteen kun näin edes hämäriä hahmoja:) Miksi en tunne sitä esim. nyt, joten hyvä muistutus tämä kirjoituksesi.

    Luulen että kostutustipat voisivat auttaa tätä hiekan tunnetta silmässäsi, (eivätkä tulehduksetkaan niin helposti tule jos sellaisia on). Eli niitä saa käsikauppalääkkeenä ja esim. tuo Bepanthen tai Artelac ovat vesimäisiä, mutta silti voitelevia ja onhan niitä muitakin tutuin lienee Oculac.

    VastaaPoista
  2. Koskettava kertomuksesi sai ihoni nousemaan kananlihalle.
    Koskaan ei tiedä miten pieni, mukamas mitätön asia voi aiheuttaa suuriakin seurauksia.
    Sinulla oli kuitenkin onni onnettomuudessa.

    Ajattelen hyvin usein näitä monenlaisia elämänkohtaloita kokeneita: invalideja, näkövammaisia, kuulovammaisia, kehitysvammaisia (oma veljeni), jne.
    Koska muuta en voi tehdä, autan heitä rahallisesti muutamalla eurolla vuosittain.

    Hyvää jatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
  3. hyvä tarina. elämä on joskus ruusuilla tanssimista, mutta silloin on jalat piikkejä täynnä ja kipu ankaraa..
    Toivon rauhallista ja hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta.

    VastaaPoista