torstai 14. huhtikuuta 2011

Hallinta - valta ym.

    Näin vaalien aikaan lipuu mieleen ajatuksia hallitsemisesta ja vallasta. Politiikkka ei minua erityisemmin kiinnosta. Väkisin sitä tulee kuitenkin jonkinverran seurailtua ja kuunneltua kun näihin aikoihin kaikki tiedotusvälineet sitä kansalle suoltavat. Suomi on tasavalta. Nimitys tuntuu hienolta.
Onko se tasavaltaa, onkin eri juttu.

    Historia ja raamattu ( jonka itse, varsinkin vanhan testamentin, katson historiakirjaksi) kertovat hallitsijoista ja vallasta. Minulla ei ole tarvetta pohtia historiasta varsinkaan minkään hirmuvaltiaan tai diktaattorin tekoja. Miksikä ne siitä muuttuisivat? Oman mieleni vain saisin entistä sekaisemmaksi.
 
     Sensijaan omaa mieltäni voin yrittää tarkkailla ja hallita. Siinä on ihan tarpeeksi tekemistä. Mitä kirjoitan, ei kaikki ole omien ajatusteni tuottamaa. Olen lukenut itseäni hyvin paljon viisaampien kirjoituksia ja niistä yrittänyt löytää itselleni mahdollisimman hyvin soveltuvan elämäntavan.
 
     Sanoisin, että kaikki lähtee ( johtuu, heijastuu) omasta itsestä. Kun on tasapainossa oman itsensä kanssa, heijastaa ja projisoi sitä samaa harmonisuutta myös ulospäin.
   Se ei kuitenkaan aina ole niin helppoa kun elämme ihmisinä tässä dualistisessa egojen maailmassa. Ego-käsitykseni olen ilmaissut aikaisemmissa blogeissani.

      Ego on sellainen vekkuli ja veijari, että se tekee kaikkensa olemassaolonsa säilymiseksi. Ja syynä on pelko, kuolemanpelko. Tämä ei varsinaisesti ole se "kuolema", mitä yleensä kuolemisella käsitämme. Vaan se on egon olemassaolon loppuminen. Kun ego lakkaa olemasta, "kuolee", olemme itämaisen ajatustavan mukaan "valaistuneita" ja länsimaisen uskomuksen mukaan "uudestisyntyneitä".

     Yleensä ego etsii aina syytä johonkin huonoon, pahaan, negativiseen, itsensä ulkopuolelta. Jo raamatun kuvaannollisessa luomiskertomuksessa alkoi syyttely toista kohtaan. Ego "elää" vertailulla. Se haluaa aina olla oikeassa ja sanoa viimeisen sanan. Siten se luulee olevansa voittaja - hallitsija.

    Meillä kaikilla on oma mielemme ja sen avulla muodostamme" oman maailmamme." Sanoisin, että meillä kaikilla on myös oma totuutemme. Egoina puolustamme omaa totuuttamme jopa hyökkäämällä toisia vastaan. Se oikea ISO TOTUUS ei tarvi hyökkäyksiä, eikä sen myötä myöskään puolusteluja. Se vain ON. ja siinä on sen voima. Sen voi jokainen nimetä kuinka haluaa ja visualisoida mieleisekseen. Itse hahmottaisin sen muodottomaksi, kaikkialla olevaksi äärettömäksi Rakkaudeksi, Jumalaksi, Isäksi, Alkulähteeksemme. Eri uskonnot ovat kaikki mielestään oikeassa oppeineen. Omasta mielestäni uskonnot ovat rajallisia.

    No, nämä ovat minun mieleni tuotteita tällä hetkellä. Sanat ovat symboleja. Kukin meistä tulkitsee myös symbolit eri tavalla mielessämme.
  Ei ole myöskään tarkoitus tällä kirjoituksella muuttaa kenenkään ajatuksia sekä mieltä ja sillä tavoin yrittää hallita. Kaikki voivat mielestäni ottaa oman kantansa ajatuksillaan, yrittämättä niillä toisia hallita.
   Minä "hallitsin" mieltäni tämän kirjoituksen aikana ja olen siitä tyytyväinen.

      Meillä on blogikäytössämme oikein "hallintapaneeli". Osaamme teknillisiä apuvälineitä käyttää ( itse kovin huonosti) hyvinkin nerokkaasti. Silti emme pysty mieltämme hallitsemaan ja tarkkailemaan järkevästi. Haukumme ja loukkaamme toisiamme elämässä ja blogimaailmassa.

        Olisikohan hyvä muistaa sana "HALLINTAPANEELI" aina kun tulee kiusaus loukata toista esim. blogi- tekstissä???

7 kommenttia:

  1. Hyvä muistutus shamani!

    Yritän jatkossa pysähtyä hallintapaneelin kohdalla hieman useammin, vaikka tiedänkin sen käyttön kohdallani olevan joskus mahdotonta.

    On se vaan merkillistä, että vaikka kuinka yrittää tehdä asetuksensa uudelleen ja uudelleen, joku maailman tapahtuma kaataa kupin ja siinä sitä ollaan, keskellä taistelua, ja sanat sinkoavat suustani.

    Tiedän onneksi kuitenkin mitä sanon, aivan ilman ajatusta ne eivät sentään sittenkään lähde. Sen kyllä tunnustan.

    VastaaPoista
  2. Shamaani,pidin mietelmistäsi.
    Ihmismielen toimintaa voi kuvata niin monin eri tavoin ja sanoin ja monasti tuntuu, että lopputulos on samansuuntainen.
    Hallintapaneeli on hyvä vertauskuva..kun olemme tasapainossa oman itsemme kanssa, niin sisimpämme toimii tietojamme, kokemuksiamme, tunteitamme seuloen, arvioiden, harkiten ja täten on itse vastuussa siitä, mitä ja miten ajatukset tuo esiin.
    (Harris;Minulla menee hyvin entä sinulla? kirjan pohjana on juuri tämä ajattelutapa )

    VastaaPoista
  3. Rakas hsamasetä , pikkuaikku täällä. Kun tuo aikatherinen ego on ihan kamalan impulsiivinen ja hänen ego on aika usein unohtanut kaikki paneelit, spontaanikin hän on. Minä teen parhaani ja huudan korvaan, mutta kun hän suuttuu ei hän kuule. Illalla muöhään hän juttelee mun kanssa.Sähän tiedät shamasetä et mä olen ikuinen henki, sellainen kun ei tunne aikaa eikä ole päivää, eikä yötä, - on vain liike ja lepo. Kun aikatherine nukahtaa mä menen hänen mieleen ja näytän maailman sellaisena kuin se on, ilman noita egoja, ja hän nauraa ja on hyvin onnellinen unessa. En kyllä ole lukenut samoja kirjoja kuin shamasetä, mutta katselen kaiken läpi, luulen että on vähän mun syytä, kun hänellä on niin peloton mieli ja kova sisu. Kato shamasetä kun nää ihmiset syntyy kaikki erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja niin pikkuaikku on nähnyt, että se on oikeassa elämässä. Joku syntyy vallan ja rikkauksien keskelle, ei koskaan ole onnellinen vaikka on kaikkea liikaa, toinen syntyy orpona sodan keskelle ja kasvaa kurjuuden laaksossa. Meillä pikkuisilla on hyvin paljon työtä, kun autetaan köyhää leskeä, joka omistaa bussilipun ja menee kirkkoon antaen viimeiset 20centtii kolehtiin..kuuntelee plaa plaa plaa ja ulkona aurinko häikäisee ja lintu laulaa; -Olen iloinen...

    VastaaPoista
  4. Ajatuksia herättävä asiaa. Itse en halua loukata ketään, mutta tykkään keskustella ja heittää välillä läppää ja siinä saattaa vähän roiskua vaikka tarkoitus ei olekaan paha.. ja jos joku siitä suuttuu, niin katson monesti, että se on hänen päänsärkynsä, mutta toisaalta olen myös vastuussa sanoistani ja jos niissä on ajattelemattomuutta, (aika usein voi olla, koska herjaa heitellään siihen malliin) niin tottakai täytyy yrittää sovitella sitten asiaa. Minusta terve vertailu ja tavallaan haastaminen on ihan hyvä asia, kuin myös keskustelu, mutta loukkaukset ja henkilökohtaisuudet ovat sitten kokonaan eri juttu.

    Miten Sinä rehellisesti ajattelet tämän minun kantani, olenko minä ehkä loukkaava tai riitaa haastava sen vuoksi että tykkään tuuletella:)

    VastaaPoista
  5. Olen niin laiska, että en yleensä kommentteihin enää vastaa.
    Tässä Mustalesken kommentissa on kysymys, joten yritän vastailla.

    Ensinnäkään en ole mikään tuomari arvostelemaan kenenkään kirjoituksia. Terve kritisointi ja kommentointi humorilla sävyttettynä on mielestäni ihan paikallaan.

    Ainakin oma mieleni on sikäli valikoiva, että se loukkaantuu ja haavoittuu helposti jonkun tietyn ihmisen sanomisesta. Joku taas voi sanoa saman asian sen aiheuttamatta mitään järkytystä.

    Olen itse aika ujo ja helposti haavoittuvakin. Ehkä se aiheuttaa tiettyä varovaisuutta.
    Mielestäni tahalliset loukkaukset ja henlilökohtaisiin asioihin puuttuminen kommenteissa ei ole suotavaa.

    Minun mielestäni Sinun kommenttisi ja tekstisi ovat hyviä ja asiallisia, eivät loukkaavia.

    Lopuksi vielä Sinulle, että tulet jossakin vaiheessa saamaan kuvan siitä jättikissasta. Minulla on se jo skannattuna koneelle. Olisi ollut hyvä lähettää se "noita"-blogisi kahvipannun ja luudan seuraksi.
    Kuten olen kirjoittanut, olen noviisi tämän koneen käytössä.

    Onkohan se kuva vaikeampi lähettää kommentin yhteydessä?

    Hyvää Pääsiäistä!

    VastaaPoista
  6. Jouduit nyt ihan suotta vaivautumaan tähän vastakommenttiin, tässä olisit voinut tarjota risuja oikein olan takaa? Mutta mukava ettei silti tullut;) Vaikka ei haluakaan loukata, mutta tällä rehellisellä neitisuorasuu-tyylillä voi joskus niinkin käydä. Toisaalta liika varominenkin on aina pahasta?

    Kommentissa voi olla aika hankala laittaa sitä kissaa, mutta jos tuot sen tänne blogiisi ja kertomuksen:) niin täältähän sen voi kopioida?

    Eli ne skannatut kuvat ovat jossakin koneellasi ja kun menet blogitekstin luomissivulle, niin siellä ylänurkassa on esim. video, kuva jne liittämismahdollisuuksia, kuvan kohdalla aukeaa teksti - selaa jotakin (tiedostoja) ja tässä kohtaa Sinun pitäisi löytää koneeltasi kuva siitä kissasta, valita ja avata se ja jonka jälkeen se latautuu sinne blokkerikuviin, josta (sininen kehys) aktivoit sen klikkauksella, jolloin se sitten siirtyy sitten blogiisi, alla lukeekin että valitut jne.. Jään odottamaan:)

    VastaaPoista
  7. Löysin juuri tieni tänne blogiisi, aikatherinen sivujen kautta. Täällähän on mielenkiintoista pohdintaa ja tekstejä. Liityin oitis lukijaksi. Tuohon edelliseen, teksteissä ja kommenteissa loukkaamisesta ja loukkaantumisesta. Blogin pidon alkuvaiheessa huomasin, että helposti kirjoitti omalla tyylillä kommntteja. Sellaisella kun nyt yleensä tuttavien kesken heitetään vitsiä. Mutta blogimaailman ystäväthän eivät tunne sinua/minua livenä. Joku harmiton hassu sutkaus, voikin saada ihan eri merkityksen lukijan mielessä. Tietysti ikävä kyllä niitäkin ihmisiä löytyy, jotka ihan suoranaisesti tykkäävät loukata. Itse olen kyllä "tavannut" mitä ihanampia ihmisiä ja saanut mukavia kommentteja. Kivaa kevättä sinulle :)

    VastaaPoista